Ebba Annikki Väätänen1,2,3

#3, (14.2.1927 - 25.12.2011)
IsäJohan Petter Väätäinen (7.12.1898 - 4.5.1973)
ÄitiHilma Taurén (8.10.1902 - 4.4.1938)
Annikki Tarkkonen o.s. Väätänen 21-vuotiaana (1948).
     Hän käytti yleisemmin etunimeä Annikki.4 Ebba Annikki syntyi 14.2.1927 Terijoella .44 Annikki ja Aarne Johannes Tarkkonen menivät kihloihin 11.1.1947 Lahdessa .4 Annikki (21-vuotiaana) ja Aarne Johannes Tarkkonen, jonka vanhemmat ovat Matti Pekanpoika Tarkkonen ja Hilma Antintytär Silventoinen, vihittiin 5.6.1948 Lahdessa .4 Vihkimisen jälkeen hän käytti nimeä Tarkkonen.45 Ebba Annikki Tarkkonen kuoli 25.12.2011 Luumäellä 84-vuotiaana.4 ja siunattiin 31.12.2011 Helsingin Hietaniemessä. Muistotilaisuus Kauniaisissa..4 Hänet haudattiin (uurna laskettiin) 24.7.2012 Ylähautausmaahan, Jaalassa .4
      Annikin muisteloita 1990-luvun lopulta:

Minä Ebba Annikki synnyin Terijoen pitäjän Kellomäen kylässä Lempiäisen talossa, jossa äiti Hilma ja isäni Johan olivat pystyttäneet ensimmäisen kotinsa 1925.
Täältä muutimme Salmin pitäjän Uuksun kylään, sahan alueelle. Johan isäni sai siirron sahan asentajaksi, kun hän oli Hallbergin palveluksessa. Täällä syntyi veli minulle 26.1.-29 ja sai kasteessa nimen Kaarlo Juhani (Kaarlo Juhani Väätänen).
Tässä muutama muistikuva siellä olosta. Miehet olivat tukkeja lajittelemassa Laatokan satamassa ja tietysti minä uteliaana pikkutyttönä olin heidän töitään seuraamassa, vaikka se oli monen kertaan kielletty. Miehet lähti pois, ja minunhan piti kokeilla tukilla seisontaa, ja niin putosin kylmään veteen. Sieltä sitten kömmin ylös ja näin äidin juoksevan minun luo ja sanoin hänelle Eppa putos. Tämä on jäänyt lähtemättömästi mieleeni, vaikka olin vasta vajaa 3 vuotias.
Toisen tarinan kertoi Helena-tätini (Helena Antintytär Pulla), joka oli silloin meillä.
Olin taas yksin ulkona, vaikka tädin olisi pitänyt olla kanssani.
Olin mennyt mestarin pihaan ja mennyt silittämään "koiraa" ja tämä "koira" oli tassullaan huitaissut minut nurin. Olin mennyt kotiin ja sanonut Äidille, että mettarin koira on miekka… sitten selvisi että koira olikin karhun pentu. Niin selvisin siitä mustelmin.
Salmista muutimme takaisin Kellomäelle, ensimmäinen katu, mutta en muista kuinka kauan tässä talossa asuimme.
Täältä muutimme Kopperin taloon ja siellä ollessa syntyi Lea Kirsti 5.1.-33 (Lea Kirsti Väätänen). Olin silloin melkein 6 vuotias.
Täältä muutimme Viipurin lähelle, Tammisuolle. Tammisuolla menin kouluun, I luokalle. Tammisuolla asuimme vain vuoden ja muutimme takaisin Kellomäelle, sahan omistamaan taloon ja siinä asuimme evakkoon lähtöön saakka.
Äiti sairastui, ja hänellä todettiin sydänvika. Meillä oli apulainen jonka nimi oli Josefina. Äiti kuoli 4.4.-38 ja niin olimme ilman Äitiä. Lea oli silloin 5 vuotias, Kaarlo 9v ja minä 11 vuotta.
Olihan meillä vielä Äidin eläessä "kotihengettärenä" Josefiina, joka sitten jatkoi meillä seuraavan talven yli.
Kesällä -39 alkoi siellä päin olla jo rauhatonta. Kesävieraat lähti Kannakselta pois jo elokuun alkupäivinä, kun Kronstat ampui vatkuvasti tykeillä ja se pauke kuului hirveänä.
Syyskuussa mekin jouduimme lähtemään. Mummo Mari (Maria Juhontytär Kakki), Lea, Kaarlo ja minä. Äijä (Karl Marianpoika Taurén) ja isä jäivät sinne toistaiseksi. Meidät vietiin Heinolaan ja majoitettiin valmistavan koulun saleihin. Olkia lattialla ja pressut päällä. Siihen sitten jokainen laittoi lakanat tai mitä kelläkin oli. Täkit ja tyynyt piti ottaa lähtiessä mukaan. Ja niin alkoi luokka toisensa jälkeen täyttyä. Ruokailemassa kävimme Heinolan hotellin autotallissa, johon oli laitettu pitkät pöydät ja jokunen penkki. Useimmiten saimme syödä seisten. Ruoka valmistettiin joen rannalla olevassa pyykkituvassa ja sieltä tuotiin ruoka isoilla tonkilla. Lotat meistä huolta pitivät.
Heinolasta meidät kaikki siirrettiin Pertunmaalle, jos ei ollut sukulaisia mihin mennä. Mekin jouduimme Heinolasta Pertunmaan kirkolle ja siellä kirkkoon. Sieltä ne isännät kävi hakemassa kuka minkäkinlaisen perheen. Yhden yön me nukuimme siinä kirkon penkillä. Seuraavana päivänä meidät pantiin taksiin ja vietiin Heinlehtoon (Nipulin kylä). Siinä talossa oli vain isäntä, emäntä ja vanhapoika Roope. Olihan se heille aikamoinen muutos kun meitä tuli 5 henkeä. Nimittäin Äijä oli myös jo laitettu pois Kannakselta.
Siellä meillä oli hyvä olla. Kaarlo ja minä pääsimme heti kouluun. Lea alkoi kiertokoulun, jota ei tykännyt yhtään. Yhtenä aamuna tyttö piilottautui turpeitten sekaan ja oli siellä koko sen päivän koulu ajan.
Näin meni tämä talvisodan aika. Toukokuussa meidät sitten siirrettiin Tuusulaan ja siellä saimme Lindholmien saunamökin asuttavaksi. Siinä oli hellahuone. Täältä minä menin Lindholmien mukana Helsinkiin.
Jouluna -41 mummo alkoi puhua minulle, että isän pitäis ottaa meidät hoiviinsa kun mummo alkoi olla jo niin vanha ja huonokuntoinen. Niin minä matkustin Lahteen, kun tiesin isän siellä olevan ja etsin hänet käsiini. Kyllähän sitä isällä riitti äimistelyä kun hänen eteen ilmestyin. Ja niin sain isän hommaamaan asunnon Tapanilasta. Lahdessa ja muutimme me kolme mukulaa Lahteen. Mummo ja Äijä jäivät Hyrylään, mutta hekin muutti sitten kohta Nurmijärvelle, jossa mummo sitten kuoli 1.9.42. Syyskuun lopulla menin hakemaan Äijän meille Lahteen, ilman isän suostumusta.
Isän Äiti Johanna (Johanna Juhontytär Juntunen) oli, oli tullut meille keväällä, joten oli siinä isällä elättejä tarpeeksi. Äijä kuoli sitten, 45 kesän alussa ja Johanna mummu -49 syksyllä.

-48 me menimme naimisiin isäsi kanssa. Sirpan syntymän jälkeen muutimme hänen kotiin Multialle. Siellä emme viihtyneet, vaan pääsiäisen aikaan tulimme Lahteen. Kysyin isältä, josko saisimme asua heillä niin kauan kun saisimme asunnon. Vartuin silloin kaksosia, Isä antoi meidän jäädä. Tosin sinun isä meni vielä kuukaudeksi Multialle ja tuli sitten romppeitten kanssa Lahteen. Saimme sitten asunnon Pirttiharjusta hellahuoneen ja pääsimme lokakuun lopussa muuttamaan.
Se oli meidän ikioma ensimmäinen kotimme. Vesi kulki ulos ja sisään kun jaksoi kantaa. Kaivo oli monen sadan metrin päässä ja syvä.
Tässä asuimme 3 vuotta, sitten saimme alakerrasta huoneen ja keittiön. -53 Pärnäset (Toivo Johannes Pärnänen) rupesi rakentamaan launeelle taloa, ja he pyysi meidät yläkertaan asumaan ja niin muutimme sinne. Siellä oli huone ja keittiö, mutta vesi jo tuli ja meni putkia pitkin, mutta uuni lämmitys meillä oli. Heillä asuimme noin kolme vuotta. Täällä syntyi Mervi.
Täältä sitten muutimme Mariankatu 10. Ja meillä oli jo sitten 2 huonetta ja keittiö, kaikilla mukavuuksilla.
Vuonna -59 syntyi Petteri. Silloin isä rupesi touhuamaan että pitää saada oma talo. Ja niin isä löysi Soramäestä talon järven rannalta ja niin osti sen. Kun muutimme sinne Petteri oli kuukauden vanha. Täällä meillä oli jo alhaalla keittiö ja olohuone ylhäällä oli kaksi makuuhuonetta ja halli. Tässä talossa teimme sitten ison remontin, muutimme sitä niin, että joka lapsi sai oman huoneen plus muut tilat.
Tämän sitten vaihdoimme vuonna -71 Tietotie 4 kerrostaloon, jossa oli 4 huonetta ja keittiö. Tässä asuimme noin vuoden, kun isä osti Vapaudenkatu 10 asunnon. Sitten hän osti tontin Karjusaaresta ja rupesimme sinne rakentamaan taloa. Sirpa ei enää asunut täällä hän meni naimisiin Jussinsa kanssa.
Karjusaaressa asuimme pisimpään täältä muutimme -87 Kirkkonummelle ja niin ympyrä pyöristyy, kaikki lapset ovat jo kotoa poissa. Ja asumme tätä taloa kahtisin, jossa meillä nyt on 6 huonetta ja keittiö.
Missä seuraavaksi sitä en tiedä?

     Kertomuksessa mainitut henkilöt: Hilma Väätänen, Johan Petter Väätäinen, Kaarlo Juhani Väätänen, Helena Aholainen, Lea Kirsti Väätänen, Maria Taurén, Karl Marianpoika Taurén, Johanna Väätänen ja Toivo Johannes Pärnänen.4

Ebba Annikki mainitaan kertomuksessa, joka löytyy Lea Kirsti Tamminen -sivulta.4

Ebba Annikki Väätänen ja Aarne Johannes Tarkkonen lapset:

Elämäntaival (+ PM lesken uusi avioliitto, elossa olevien lasten syntymät pois)

TapahtumaVuosi, paikkakunta ja lisätietoHenkilö
Syntymä1927, Terijoki4
Äidin kuolema1938, TerijokiHilma Väätänen4
Kihlaus1947, LahtiAarne Johannes Tarkkonen4
Vihkiminen1948, LahtiAarne Johannes Tarkkonen4
Pojan syntymä1949, LahtiArto Juhani Tarkkonen4
Pojan syntymä1949, LahtiAarne Kari Tarkkonen4
Pojan kuolema1949, LahtiAarne Kari Tarkkonen4
Pojan kuolema1949, LahtiArto Juhani Tarkkonen4
Isän kuolema1973, HollolaJohan Väätänen4
Pojan vihkiminen1984, Lahti, Ristin kirkossaPetteri Tarkkonen4
Kuolema2011, Luumäki4
Hautaus2012, Jaala, Ylähautausmaa4
Hän esiintyy kaavioissa:
Paavo Halonen (n.1650 - 1720) jälkeläisiä
Antti Hyppönen (n.1675 - n.1752) jälkeläisiä
Antti Janatuinen (n.1685 - 1732) jälkeläisiä
Paavo Jääskeläinen (arv.n.1640 - ) jälkeläisiä
Juho Kaipio (arv.n.1680 - ) jälkeläisiä
Pekka Karhu (n.1690 - 1738) jälkeläisiä
Erasmus Kiiski (n.1671 - 1735) jälkeläisiä
Lauri Kiukkonen (arv.n.1635 - ) jälkeläisiä
Matti Ovaska (arv.n.1675 - ) jälkeläisiä
Simo Simonpoika Sinkkonen (n.1669 - 1739) jälkeläisiä
Paavo Tapanainen (n.1655 - ) jälkeläisiä
Antti Tarkkonen (n.1700 - n.1747) jälkeläisiä
. Antti Tarkkonen jälkeläiset tiivistetysti
Juho Ahokas (n.1666 - n.1748) jälkeläisiä
Elias Huolman (arv.n.1650 - ) jälkeläisiä
Niilo Kuokkanen (arv.n.1705 - ) jälkeläisiä
Samuel Lätti (arv.n.1660 - ) jälkeläisiä
Elias Puputti (arv.n.1695 - ) jälkeläisiä
Antti Rapo (arv.n.1650 - ) jälkeläisiä
Tuomas Tolkki (arv.n.1645 - ) jälkeläisiä
Jooseppi Huumonen (arv.n.1715 - ) jälkeläisiä
Risto Hyttinen (arv.n.1708 - ) jälkeläisiä
Matti Kakki (arv.n.1724 - ) jälkeläisiä
Elias Kauranen (arv.n.1710 - ) jälkeläisiä
Juho Kuppinen (arv.n.1700 - ) jälkeläisiä
Antti Seppänen (arv.n.1665 - ) jälkeläisiä
Antti Villanen (arv.n.1680 - ) jälkeläisiä
Matti (Bastubacka) (n.1685 - ) jälkeläisiä
Juho (Hauhtonen) (arv.n.1670 - ) jälkeläisiä
Antti (Klemola) (arv.n.1640 - ) jälkeläisiä
Matti (Lento) (arv.n.1625 - ) jälkeläisiä
Antti (Luoto) (arv.n.1655 - ) jälkeläisiä
Martti (Maunula) (arv.n.1680 - ) jälkeläisiä
Erkki (Rautiola) (arv.n.1675 - ) jälkeläisiä
Niilo (Wester) (arv.n.1630 - ) jälkeläisiä
Eskeli Hatunen (arv.n.1670 - ) jälkeläisiä
Tahvo Heinonen (n.1700 - 1775) jälkeläisiä
Matti Hiltunen (arv.n.1680 - ) jälkeläisiä
Olli Hyvönen (n.1683 - n.1765) jälkeläisiä
Olli Juntunen (ennen 1580 - jälkeen 1635) jälkeläisiä
Pekka Kiimalainen (arv.n.1695 - ennen 1760) jälkeläisiä
Sakari Komulainen (arv.n.1700 - ennen 1767) jälkeläisiä
Olli Kononen (n.1666 - 1740) jälkeläisiä
Tahvo Kuosmanen (arv.n.1690 - n.1760) jälkeläisiä
Jaakko Kärkkäinen (arv.n.1715 - ) jälkeläisiä
Olli Kärkkäinen (n.1673 - 1742) jälkeläisiä
Pekka Leinonen (arv.n.1660 - ) jälkeläisiä
Matti Mikkonen (n.1694 - 1761) jälkeläisiä
Tuomas Pikkarainen (arv.n.1690 - ennen 1761) jälkeläisiä
Matti Poikonen (arv.n.1670 - ) jälkeläisiä
Olli Pöksyläinen (n.1675 - 1742) jälkeläisiä
Antti Säisä (arv.n.1700 - ) jälkeläisiä
Paavo Timonen (n.1747 - 1808) jälkeläisiä
Elias Ulmanen (n.1728 - 1781) jälkeläisiä
Olli Uotinen (n.1729 - 1790) jälkeläisiä
Olli Väätäinen (arv.n.1665 - ) jälkeläisiä
Mathias Mathiaksenpoika Moisander (n.1640 - n.1710) jälkeläisiä
Risto Kemppinen (arv.n.1720 - ) jälkeläisiä
Mikko Kuikka (n.1750 - ) jälkeläisiä
Juho Lötjönen (n.1745 - ) jälkeläisiä
Tuomas Repo (n.1690 - ) jälkeläisiä
Erkki Silventoinen (arv.n.1695 - ) jälkeläisiä
Olli Tiainen (arv.n.1725 - ) jälkeläisiä
Matti Kuha (arv.n.1630 - ) jälkeläisiä
Antti Luukinen (arv.n.1670 - ) jälkeläisiä
Erkki Mäntyjärvi (arv.n.1645 - ) jälkeläisiä
Lauri Niilonpoika Tauriainen (arv.n.1590 - ) jälkeläisiä
Antti Veteläinen (arv.n.1645 - ) jälkeläisiä
Matti Mikonpoika Uosukainen (n.1705 - 1781) jälkeläisiä

Viitteet: Lähteet ja lisätiedot sekä kirjallisuus (Linkkien avaus: Klikkaa oikealla hiirellä ja valitse "Avaa uudessa ikkunassa")

  1. [S4] Taisto Taurén, TAURÉN-Suku (Hanko 1997 ja 1993-4), Taulu 4014.
  2. [S80] Aarne Tarkkosen ja Annikki o.s. Väätäsen jälkeläiset perhetaulu, 1996 koonnut Aarne Tarkkonen,.
  3. [S128] Väätäisten sukuseura, Väätäiset (Väätäisten sukuseura 1999. Havusalmen kirjapaino, Hankasalmi.), 37M.
  4. [S116] Henkilön oma tai läheisen haastattelu,.
  5. [S156] Yksittäiset sukuselvitykset ja täydennykset: Tarkkosten valokuva-albumi.
Tietoja on muokattu viimeksi=6.5.2017