Matti Ollinpoika Kiukkonen1,2

(15.11.1885 - 27.1.1945)
Matti Ollinpoika Kiukkonen|s. 15.11.1885\nk. 27.1.1945|p16195.htm|Olli Matinpoika Kiukkonen|s. 29.10.1859|p10250.htm|Anna Pekantytär Pitkänen|s. 13.4.1860|p16143.htm|Matti O. Kiukkonen|s. 9.9.1822\nk. 4.5.1880|p9886.htm|Kaarina A. Kiukkonen|s. 28.7.1822\nk. 4.6.1867|p9830.htm|Pekka M. Pitkänen|s. 26.3.1829|p16580.htm|Anna P. Veikkolainen|s. noin 2.9.1839|p16581.htm|
Matti Kiukkonen n. 23-vuotiaana (n.1908)
     Matti Ollinpoika syntyi 15.11.1885 Jaakkiman Sorolassa.3 Matti ja Aino Aleksandra Lehtinen vihittiin noin 1909.1 1920-luvulla Matti ja Aino asuivat Loikkasen kaupunginosassa Viipurissa .1 Matti Ollinpoika Kiukkonen kuoli 27.1.1945 Kouvolassa 59-vuotiaana.1
      Marja-Liisa Koliseva, Matti Kiukkosen Mirja-tyttären tytär muistelee:

Isoisäni tarina

Elettiin keisarivallan aikaa, kun Suomi oli vielä Venäjän Suuriruhtinaskunta. Siis aikaa ennen vallankumousta.

Pietarissa oli suomalainen rautatieasema ja siellä työskenteli suomalaisia rautatieläisiä. Niin myös vaijani, Matti Ollinpoika Kiukkonen. Hän oli syntynyt Jaakkimassa Miklin kylässä vuonna 1885. Rautateillä hän toimi asemamiehenä Jaakkimassa vuosina 1906–1908. Sitten hän työskenteli Pietarissa kahteen eri otteeseen vuosina 1908 ja 1909. Jaakkimassa taas 11 kuukauden ajan 1910 ja sitä seurasivat vuodet 1911–1914 Valkeasaaressa. Siellä syntyi äitini Mirja. Vuotta aikaisemmin oli syntynyt Aili.

Kesäkuun 1.päivästä 1914 marraskuun 1.päivään 1917 Matti työskenteli Pietarissa Suomen asemalla asema- ja junamiehenä. Mukanaan Matilla oli perheensä, vaimo Aino os. Lehtinen, joka oli syntynyt Mariassa Turun lähellä vuonna 1888. Sekä edellä mainitut kaksi tytärtä. Aili-tytär kuoli 7.11.1917 Pietarissa lavantautiin vain 7 vuoden ikäisenä.

Venäjä oli myllerryksen kourissa. ja marraskuussa alkoi ns. Lokakuun vallankumous ja rajat sulkeutuivat. Mummoni ja äitini pääsivät vielä pois rajan kautta. Mukanaan vain sen verran tavaroita, kuin kerralla saattoi kantaa. Vaijani sen sijaan jäi Venäjälle, kuten moni muukin siellä työskennellyt suomalainen.

Vaija ja eräs toinen mies päättivät uhkarohkeasti yrittää salaa pois. He pääsivät Rajajoelle, jossa ostivat yhden rantaa kiertävän vartiopatrullin ja lähtivät uimaan Suomen puolelle. Miehet ehtivät uida noin puoliväliin jokea, kun toinen patrulli tuli paikalle, josta uintimatka oli alkanut. Patrullin sotilaat ampuivat miesten perään, mutta onneksi he olivat ehtineet uida niin kauas, että luodit eivät osuneet. Pienenä kuriositeettinä mainittakoon, että miehet yrittivät tuoda sokeria mukanaan. Sokeritopat he olivat laittaneet päälaelle, mutta huonosti kävi, sokeri kastui uidessa ja miehet taisivat olla aika sokerissa rannalle päästyään. Tämä Matin uintikaveri oli myöhemmin erään suuren tehtaan isännöitsijä Itä-Suomessa.

Jollei pakomatka olisi onnistunut, miehet olisivat luultavasti joutuneet Venäjän armeijaan ja ehkä eivät koskaan olisi päässeet kotimaahan. Ja näiden miesten ja heidän perheidensä kohdalta historia olisi kirjoitettu toisin.

Mainittakoon, että vaijani Matti Kiukkonen oli suorittanut Pietarissa venäjänkielen kurssin tyydyttävästi vuonna 1913.

Vallankumouksen jälkeen hän työskenteli muun muassa Viipurissa ja Kouvolassa. Vuodesta 1933 lähtien konduktöörinä ja myöhemmin ylikonduktöörinä. Venäjänkielen taitoisena hän toimi myös tulkkina Suomen Venäjän junissa.

Perheeseen syntyivät vielä tyttäret Aune ja Meeri.

Vaijani, Matti Kiukkonen kuoli Kouvolassa 27.1.1945 sairastettuaan keuhkokuumeen neljännen kerran. Eläkeaika, jota hän oli kuulemma kovasti odottanut, jäi savuttamatta.

Se oli tiivistettynä isoisäni tarina. Pakomatkan olen kertonut siten, kuin sen olen kuullutäidiltäni ja tädeiltäni. Tarina uiden yli Rajajoen on tositapahtuma.1

Vanhemmat ja heidän lapsensa: Matti Ollinpoika Kiukkonen ja Aino Aleksandra Lehtinen

Esiintyy kaavioissa:
Paavo Jääskeläinen (arv.n.1640 - ) jälkeläisiä
Lauri Kiukkonen (arv.n.1635 - ) jälkeläisiä
Antti Rapo (arv.n.1650 - ) jälkeläisiä

Viitteet

  1. [S137] Matti Kiukkosen (s.1885) ja Aino o.s. Lehtisen perhetaulu, 2006 ja 2008 koonnut Marja-Liisa Koliseva, Tervakoski.
  2. [S143] Alkuperäiset (mikrofilmatut) kirkonkirjat: Jaakkiman lastenkirjat 1881-90,s.516 (437 LSKA JAA IAb9) ja 1890-99,s.448 (455 LSKA JAA IAb11).
  3. [S62] Suomen Sukututkimusseura ja Suomen Sukutietotekniikka ry. HISKI-projekti Internetissä.
Sulje