Juho Vilpunpoika Kiiski

      Aili Finnin o.s. Kiiskin (Aili Kaarina Kiiski) tarinoita 2009:

Olen Kiiskin sukua Jaakkimasta. Suvun juuret ovat Jaakkiman pitäjän Oppolan kylässä Kiiski-lammen rannalla. Sitä en tiedä onko lampi saanut nimen Kiiskien suvusta vai suku lammesta. Kuitenkin on tutkittu, että Oppolassa on jo 1600-luvulla asunut esi-isä nimeltään Erasmus Kiiski (Erasmus Kiiski). Ja siitä eteenpäin aina 1840-luvulle iso-isän isään saakka.

Iso-isän isä Filip Kiiski (Vilppu Juhonpoika Kiiski) ajautui sieltä Uukuniemen kautta sitten Jaakkiman Miklin kylään 1870, jossa hän avioitui Juho Sihvosen lesken Sofia Tarkkosen kanssa. Sofia peri miehensä Juhon kuoltua kolmasosan Sihvosen sukutilasta. Tila sijaitsi Miklin kylässä Kirkkojärven rannalla ja paikan nimi oli Suljunmäki. Filip meni taloon puusniekaksi. Sofialla oli Sihvosen kanssa 5 lasta. Lapset olivat kaikki kuolleet, siksi Sofia peri sukutilan.

Sofialla ja Filipillä oli 3 lasta: Juhana, Katri ja Maria. Juhana oli iso-isäni. Sofia lahjoitti Suljunmäen tilan 1906 pojalleen Juhanalle eläkettä vastaan.

Juhana nai Miklin kylästä talollisen tyttären Beatta Kirveen. Beatta ja Juhana saivat 8 lasta. Vanhin lapsista sai nimen Filip ja toinen poika sai nimen Antti, Beatan isän mukaan. Sitten syntyi 2 tytärtä Hilda ja Lydia (Lyyti). Sitten vielä 3 poikaa Johannes, Olli ja Jaakko. Sekä viimeisenä lapsena Ida Karoliina. Oli siinä perhettä kerrakseen.

Iidasta, jolla ei ollut omia lapsia, tuli suvun kummitäti. Siskolla ja veljillä oli lapsia ja Iida oli joka veljen ja siskon ainakin yhden lapsen kummi. Iidan ja Aarnen ensimmäinen kummilapsi oli Filip-veljen poika Reino. Iida ja Aarne olivat myös minun kummit ja olin lapsena paljon heillä. Synnyin Viipurissa ja varmaan ensimmäinen matka laitokselta pois oli myös tätini Iidan avustuksella, koska he asuivat myös silloin Viipurissa.

Tämä näistä Juhanan ja Beatan lapsista. Kaikki heidän lapsensa ovat syntyneet Jaakkiman Miklin kylässä. Paikan nimi oli Suljunmäki ja se sijaitsi Kirkkolammen rannalla. Kirkkolammen ja Laatokan välillä oli varmaan jonkinlainen joki koska Beatta mummo kertoi että siinä joessa oli sula paikka tavella ja kalat tulivat siihen sulaan hengittämään. Kaloja sai kuulemma ihan haavilla ja siitä oli suuri apu ruokittaessa suurta perhettä.

Isoisäni Juhana oli maallikkosaarnaaja. Hän oli jyrkkä uskovainen ja yritti pitää perheensä kurissa ja Herran nuhteessa. Tulos ei tosin ollut aina niin hyvä. Tyttäret kyllä kestivät komennossa, mutta poikien kanssa ei aina niin onnistunut. Pojat kulkivat omia teitään nuorena. Juhanan pojat olivat kyllä taitavia ja ahkeria ja Ukko viljeli maata sekä rakenteli poikiensa kanssa rakennuksia Jaakkimassa ja Kurkijoella.

Vanhemmat pojat Filip eli Vilppo ja Antti autettiin elämisen alkuun, mutta pojat eivät oikein onnistuneet hoitamaan asioitaan ja Ukolta meni talo. Sofia mummon kuoleman jälkeen 1923-1924, en ole ihan varma, he joutuivat lähtemään Miklistä. He muuttivat ensin Lumivaaraan, sieltä Akkaharjuun ja noin 1930 Akkaharjusta Kurkijoelle.

Kurkijoen Särkijärvellä Juhana Kiiski ja Beatta elivät poikansa Jaakon perheen kanssa aina sotaan asti. Sodan jälkeen he asettuivat Pöytyälle Kumilan kylään, jonne Jaakko Kiiski rakensi talon ja perusti maatilan. Maat lohkottiin Anttila nimisestä tilasta. Tämän kirjoittaja Aili Johanneksentytär Kiiski oli Jaakko-sedän ja isovanhempien hoihissa Lainan kuoleman jälkeen.

     Kertomuksessa mainitut henkilöt: Erasmus Kiiski, Vilppu Juhonpoika Kiiski, Sofia Antintytär Tarkkonen, Beata Kiiski ja Jaakko Juhonpoika Kiiski.⁷