Osin_tutkitut_Valkjärvi

Juho Yrjönpoika Uosukainen jälkeläisiä



Ensimmäinen sukupolvi



30. JUHO YRJÖNPOIKA UOSUKAINEN.961,962 Juho Yrjönpoika syntyi 17.3.1799 Valkjärven Uosukkalassa.963,964 Hänet kastettiin 25.3.1799 Valkjärven Uosukkalassa.965 Juho (29-vuotiaana) ja Varpu Simontytär Juvonen (18-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Simo Juvonen, vihittiin 24.6.1828 Valkjärvellä.966,967 Juho oli lampuoti. Juho Yrjönpoika Uosukainen kuoli 12.9.1875 Valkjärven Uosukkalassa 76-vuotiaana.968

VARPU SIMONTYTÄR JUVONEN.969,970 Varpu Simontytär syntyi 29.9.1809 Valkjärven Uusikylässä.971
Juho Yrjönpoika Uosukainen ja Varpu Simontytär Juvonen, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Toinen sukupolvi




Uosukainen Yrjö
Yrjö Uosukainen

31. YRJÖ JUHONPOIKA UOSUKAINEN (Juho Yrjönpoika).995,996,997
Lainaus kirjasta; Mikko Uosukainen "100 Vuotta kauppatoimintaa"

Uosukaisen kauppaliikkeen alku

Karjalassa on aikoinaan toiminut moniakin huomattavia kauppiassukuja, joissa perinteet siirtyivät isältä pojalle liiketoiminnan laajentuessa vuosikymmenien varrella. Monet näistä kauppiaissuvuista ovat viimeksikäytyjen sotien jälkeen siirtyneet jatkamaan toimintaansa muualle Suomeen ja tutut karjalaiset liikenimet tulevat aina sillion tällöin eri yhteyksissä esille ja palauttavat mieleen sen vilkkaan kauppa- ja liiketoiminnan mikä Karjalassa niin monimuotoisena aikoinaan kukoisti.
Uosukaisen suvunkin toiminta liikealalla käsittää yli sadan vuoden ajanjakson ja sen aloitti isäni Yrjö Uosukainen, joka nuorena miehenä Pietarissa asuessaan harjoitti kalakauppaa.Suomalaisena miehenä
paloi hänen mielensä kuitenkin aina kotipuoleen päin ja ajan oloon hänelle tarjoituikin tilaisuus palata kotipitäjäänsä Valkjärvelle.

Pietarissa ollessaan isäni kuuli, että Venäjän valtion haltuun oli joutunut Valkjärvellä sijaitseva lahjoitusmaatila, joka aikoinaan oli luovutettu eräälle, nähtävästi Ruotsin armeijaan kuuluneelle Trudenhjelm-nimiselle upseerille ja hänen suvulleen. Sotilassukuun kuuluvina olivat Trudenhjjelmit kuittenkin tottumattomia maatilan hoitoon eivätkä pystyneet pitämään sitä hallussaan. Saamansa kehoituksen mukaisesti isäni hankki maatilan hallintaansa maksamalla rästiin jääneet maksut. Vuosittain oli tilasta maksettava vain mitättömän pieni kuoletusmaksu siihen saakka, kunnes lahjoitusmaat vihdoin luovutettiin kokonaan talonpoikien omistukseen. Näin tuli isästäni suurenpuoleisen maatilan omistaja. Juhlavana on minunkin mieleeni painunut se hetki, jolloin tilojen perintökirjat ojennettiin niin isäni kuin muidenkin Valkjärven talonpoikien käsiin.Tämä on suurimerkityksellinen ja iloinen tapahtuma ei vain meille henkilökohtaisesti, vaan koko Valkjärven pitäjälle.

Saatuaan tilan hallintaansa ja muutettuaan Valkjärvelle isäni, joka ennestäänkin oli perehtynyt liiketoimintaan, perusti sinne kauppaliikkeen, sillä pitäjässä ei eentuudestaan ollutkaan suomalaista kauppaa. Kaupan perustamiseen tarvittiin kauppalupa, minkä isäni venäjänkielen taitoisena helposti saikin hankituksi. Näin alkanut liiketoiminta jatkuikin sitten 40-50 vuoden ajan.

Kauppapuotia pidettiiin aluksi korkeakynnyksisessä aittarakennuksessa ja odotusten mukaisesti sujui kaupanteko hyvin. Alkuaikoina pidettiin liikkeessä kaupan pääasiallisesti sellaisia elintarpeita, joita ei paikkakunnalla omasta takaa ollut riittävästi saatavilla.Tavarat käytiin hankkimassa pääasiallisesti Pietarista, mistä ne tuotiin hevospelillä Valkjärvelle kotiin.

Isäni saavuttaman menestyksen innoittamana perusti myös eräs venäläinen mies pitäjäämme kilpailevan liikkeen, mutta hänen yrityksensä ei alunperin, kuten ei myöhemminkään, saavuttanut pitäjäläisten keskuudessa samanlista suosiota kuin isäni liike.

Näihin aikoihin ryhtyi Venäjän valtio laajoihin rakennustöihin pitäjässä sijaitsevien Veikkolan, Pähkinämäen ja Valkeamatkan hovien maille. Niille rakennettiin päärakennusten lisäksi työläisten asuntoja, noin 500 lehmää varten suunniteltuja navettoja, talleja kymmenille hevosille, myllyjä ja muita rakennuksia oikein kymmenittäin aitoon venäläiseen tyyliin. Työmaille otettiin suomalaista työvoimaa ja sitä tuli aina Pohjanmaalta saakka. Miesten tuli olla hyviä, ammattitaitoisia rakennusmiehiä- huonoja ei kelpuutettu lainkaan- ja palkat olivat sen mukaisesti silloisiin olosuhteisiin nähden varsin korkeat. Rakennusmiehillä tuntui silloin olevan monasti "rahaa kuin roskaa" taskuissaan.

Miehiä oli työmailla yhteensä yli 300 ja nämä tarvitsivat luonnollisesti runsaat määrät elintarpeita ja myöskin -aito venäläiseen tapaan- paljon viinaa, jotta viihtyisivät työmaillaan. Varmistaakseen viinansaannin miehet pitivät kokouksen ja päättivät tehdä asianomaiseen virastoon anomuksen viinanmyynnin järjestämiseksi paikkakunnalle. Miesten toivomusten mukaisesti isäni anoi väkijuomien myyntioikeutta, ja kun viranomaiset pitivät anomusta perusteltuna, myyntioikeus myönnettiinkin hänelle. Tarpeelliset paperit olivatkin pian valmiina ja niiden saavuttua aloitettiin väkijuomien myynti ja sekä oluen että viinan kysyntä oli alusta alkaen suuri. Määrättyjä ylimpiä hintoja ei siihen aikaan ollut ja ainoa rajoitus oli, ettei viinaa saadut myydä pienemmissä erissä kuin silloisessa kannun mitassa. Ylärajaa ei myöskään ollut, vaan jokainen sai ostaa mielensä ja varojensa mukaan eikä velaksimyyntikään ollut kiellettyä. Kun työläiset saivat tilinsä aina noin kahden viikon väliajoin, olivat rahat usein tilinvälin loppupäivinä vähissä, mutta viinaa piti kuitenkin saada. Tämän vuoksi alkoholia myytiin paljonkin luotolla ja useiden työnjohtajien kanssa sovittiinsiitä, että he suoraan miesten tileistä vähensivät näiden ruoka-, juoma- ym. velat. Miehet olivat luonnollisesti tähän järjestykseen suostuneet, olivatpa ehkä tyytyväisiäkin. Kun miehet olivat työssä myös melko pitkäaikaisilla sopimuksilla, saattoi kauppias myöntää heille luottoa omala riskilläänkin.

Oluen ja viinan menekki olikin näinä vuosina erittäin suuri. Viinaa tuotettiin meille 15 kilometrin päässä olevasta Kyyrölän kylästä, jossa Galkin-nimisellä venäläisellä kauppiaalla oli viinanpolttimo. Täältä juomaa vedätettiin hevospelillä jatkuvasti. Toista väkijuomien myyntilupaa ei Valkjärven pitäjään myönnetty, koska vakiintuneen käytännön mukaisesti tällaisia lupia annettiin ainoastaan yksi kuhunkin pitäjään.

Viina saatiin siten Suomesta, mutta olut sensijaan noudettiin Pietarista. Mahtoiko tämä johtua hinnan halvemmuudesta tai jostain muusta seikasta, se ei ole tiedeossani. Olut kuljetettiin liikkeeseemme tynnyreissä ja sen menekki oli niin suuri, että tavallisesti tuli päivittäin yksi 200 markkaa maksava kuorma pihaan. Juhlien aattoina ja muina erikoisina päivinä sensijaan oli olutta tuotava useampikin kuorma. Kun menekki oli näin valtava, aiheutti se kauppiaalle ja hänen väelleen kovaa kiirettä ja huisketta. Juomien hinnat eivät myöskään olleet määrätyt, vaan jokainen sai periä sen maksun, mitä piti asiallisena kunhan hinta vain pysytteli sellaisissa rajoissa, etteivät ostajat nousseet kapinaan. Muistiini ei ole jäänyt, minkälaista hintaa viinasta perittiin, mutta sen muistan, että 200 markan olutkuormasta saatiin saman verran voittoa. Tämä sadan prosentin voitto tuntuu nyt sangen kohtuulliselta, kun sitä vertaa nykyisiin Alkon hintoihin, jotka useissa tapauksissa ovat voittoatuottavia tuhansiakin prosentteja hankintahinnasta. Ja erikoiselta nykyajan oloissa tuntuu sekin, että viinan hinta oli myyjän vapaasti määrättävissä!
.

998 Yrjö Juhonpoika syntyi 20.11.1835 Valkjärven Puikkolassa.999 Yrjö (28-vuotiaana) ja Saara Matintytär Karhu (18-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Matti Matinpoika Karhu ja Helena Heikintytär Helppolainen, vihittiin 10.7.1864 Valkjärvellä.1000 Yrjö oli lampuoti Valkjärvellä. Yrjö Juhonpoika Uosukainen kuoli 1.4.1915 Puikkola 2'ssa, Valkjärven Puikkolassa, 79-vuotiaana.1001 Hänet haudattiin Valkjärvellä.1002


Karhu Saara
Saara Uosukainen o.s. Karhu

SAARA MATINTYTÄR KARHU.1003,1004,1005,1006 Saara Matintytär syntyi 14.9.1845 Jutikkala 6'ssa, Valkjärven Jutikkalassa.1007,1008
Yrjö Juhonpoika Uosukainen ja Saara Matintytär Karhu, joiden tiedossa olevat ja Valkjärven Puikkolassa syntyneet lapset olivat:

32. JOOSEPPI JUHONPOIKA UOSUKAINEN (Juho Yrjönpoika).1009,1010 Jooseppi Juhonpoika syntyi 7.11.1846 Valkjärven Uosukkalassa.1011 Jooseppi (23-vuotiaana) ja Maria Helena Paavontytär Kyllästinen (21-vuotiaana) vihittiin 3.7.1870 Valkjärvellä.1012

MARIA HELENA PAAVONTYTÄR KYLLÄSTINEN.1013,1014 Maria Helena Paavontytär syntyi 6.4.1849 Valkjärven Kuuppolassa.1015 Maria Helena Paavontytär Kyllästinen kuoli 12.8.1918 69-vuotiaana.1016
Jooseppi Juhonpoika Uosukainen ja Maria Helena Paavontytär Kyllästinen, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Kolmas sukupolvi



33. JUHO JOOSEPINPOIKA UOSUKAINEN (Jooseppi Juhonpoika, Juho Yrjönpoika).1029,1030 Juho Joosepinpoika syntyi 6.1.1873 Valkjärven Puikkolassa.1031,1032 Juho (24-vuotiaana) ja Maria Mikontytär Romu (17-vuotiaana) vihittiin 12.9.1897 Valkjärvellä.1033 Juho Joosepinpoika Uosukainen kuoli 25.10.1953 Elimäellä 80-vuotiaana.1034

MARIA MIKONTYTÄR ROMU.1035,1036 Maria Mikontytär syntyi 11.7.1880 Valkjärven Karkealassa.1037 Vihkimisen jälkeen Maria käytti nimeä Maria Uosukainen. 1038 Maria Uosukainen kuoli 21.10.1948 Elimäellä 68-vuotiaana.1039
Juho Joosepinpoika Uosukainen ja Maria Mikontytär Romu, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

34. AINA MARIA JOOSEPINTYTÄR UOSUKAINEN (Jooseppi Juhonpoika, Juho Yrjönpoika).1067,1068 Aina Maria Joosepintytär syntyi 6.1.1882 Valkjärven Puikkolassa.1069,1070 Aina (21-vuotiaana) ja Heikki Yrjönpoika Harsia vihittiin 28.6.1903 Valkjärvellä.1071,1072 Vihkimisen jälkeen Aina käytti nimeä Aina Maria Harsia. 1073

HEIKKI YRJÖNPOIKA HARSIA.1074,1075 Heikki Yrjönpoika syntyi arviolta noin (?) 1873.
Aina Maria Joosepintytär Uosukainen ja Heikki Yrjönpoika Harsia, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Neljäs sukupolvi



35. JOOSEPPI UOSUKAINEN (Juho Joosepinpoika, Jooseppi Juhonpoika, Juho Yrjönpoika).1103,1104 Jooseppi syntyi 21.4.1902 Valkjärvellä.1105 Jooseppi (29-vuotiaana) ja Hilma Hanna Rautiainen (19-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Juho Mikonpoika Rautiainen ja Helena Yrjöntytär Uosukainen, vihittiin 14.6.1931 Valkjärvellä.1106 Jooseppi Uosukainen kuoli 9.9.1962 Lahdessa 60-vuotiaana.1107

HILMA HANNA RAUTIAINEN.1108 Hilma Hanna syntyi 26.3.1912 Valkjärvellä.1109,1110 Vihkimisen jälkeen Hilma käytti nimeä Uosukainen. Hilma Hanna Uosukainen kuoli 24.4.1998 Lahdessa 86-vuotiaana.1111
Jooseppi Uosukainen ja Hilma Hanna Rautiainen, joiden tiedossa olevat ja Valkjärvellä syntyneet lapset olivat:

36. HELENA UOSUKAINEN (Juho Joosepinpoika, Jooseppi Juhonpoika, Juho Yrjönpoika).1112,1113 Helena syntyi 6.10.1906 Valkjärvellä.1114 Helena (21-vuotiaana) ja Johannes Tikka (21-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Matti Tuomaanpoika Tikka ja Hilda Yrjöntytär Uosukainen, vihittiin 6.11.1927 Valkjärvellä.1115 Vihkimisen jälkeen Helena käytti nimeä Tikka. Helena Tikka kuoli 30.11.1991 Jämsässä 85-vuotiaana.1116

JOHANNES TIKKA.1117 Johannes syntyi 10.3.1906 Valkjärven Valkiamatkassa.1118
Helena Uosukainen ja Johannes Tikka, joiden tiedossa olevat lapset ovat:

37. ANTTI HARSIA (Aina Maria Joosepintytär Uosukainen, Jooseppi Juhonpoika, Juho Yrjönpoika).1124,1125 Antti syntyi 5.6.1904 Valkjärven Puikkolassa.1126 Antti ja Aili Elisa Veittiranta vihittiin arviolta noin (?) 1944.1127 Antti ja Klaudia Niiranen vihittiin arviolta noin (?) 1960.1128 Antti Harsia kuoli 28.3.1994 89-vuotiaana.1129

AILI ELISA VEITTIRANTA1130 elää.
Antti Harsia ja Aili Elisa Veittiranta, joiden tiedossa olevat lapset ovat:

KLAUDIA NIIRANEN.1131 Klaudia syntyi 28.4.1920.1132 Vihkimisen jälkeen Klaudia käytti nimeä Harsia. Klaudia Niiranen kuoli 18.5.1979 59-vuotiaana.1133
Antti Harsia ja Klaudia Niiranen: Ei tiedossa olevia lapsia.

Viides sukupolvi



38. JOUKO JUHANI UOSUKAINEN (Jooseppi, Juho Joosepinpoika, Jooseppi Juhonpoika, Juho Yrjönpoika).1134 Jouko Juhani syntyi 22.8.1931 Valkjärvellä.1135 Jouko (27-vuotiaana) ja Irja Elida Mäkipaaso (25-vuotiaana) vihittiin 13.6.1959 Lahdessa.1136 Jouko Juhani Uosukainen kuoli 6.8.1967 Puumalassa 35-vuotiaana.1137

IRJA ELIDA MÄKIPAASO1138 elää.
Jouko Juhani Uosukainen ja Irja Elida Mäkipaaso, joiden tiedossa olevat ja Lahdessa syntyneet lapset ovat:

39. KAUKO KULLERVO UOSUKAINEN (Jooseppi, Juho Joosepinpoika, Jooseppi Juhonpoika, Juho Yrjönpoika)1141 elää.

TERTTU ANNELI SILVAN1142 elää.
Kauko Kullervo Uosukainen ja Terttu Anneli Silvan, joiden tiedossa olevat ja Lahdessa syntyneet lapset olivat:

40. ONNI TAUNO HARSIA (Antti, Aina Maria Joosepintytär Uosukainen, Jooseppi Juhonpoika, Juho Yrjönpoika)1148 elää.

RIITTA MARJATTA POHJOLAINEN1149 elää.
Onni Tauno Harsia ja Riitta Marjatta Pohjolainen, joiden tiedossa olevat lapset ovat:



Paluu Sisällysluetteloon

Sähköposti: petteri@tarkkonen.com
Toteutettu: The Master Genealogist for Windows 14.8.2011.