Osin_tutkitut_Valkjärvi

Heikki Helppolainen jälkeläisiä



Ensimmäinen sukupolvi


1. HEIKKI HELPPOLAINEN.1 Heikki syntyi arviolta noin (?) 1680. Heikki ja Maalin Sorvali vihittiin arviolta noin (?) 1705. Heikki Helppolainen kuoli noin 1739.2

MAALIN SORVALI.3,4 Maalin syntyi arviolta noin (?) 1685. Maalin Sorvali kuoli 1756.5
Heikki Helppolainen ja Maalin Sorvali: Ei tiedossa olevia lapsia.

Heikki Helppolainen, jonka tiedossa olevat lapset ovat:

Toinen sukupolvi


2. ANTTI HEIKINPOIKA HELPPOLAINEN (Heikki).6,7 Antti Heikinpoika syntyi noin 1706. 8,9 Antti ja Maalin Skinnari vihittiin noin 1734. 10,11 Antti Heikinpoika Helppolainen kuoli 20.3.1780 Valkjärven Jutikkalassa.12

MAALIN SKINNARI.13,14 Maalin syntyi noin 1718. 15,16 Maalin Skinnari kuoli 22.6.1778 Valkjärven Jutikkalassa.17
Antti Heikinpoika Helppolainen ja Maalin Skinnari, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

3. JUHO HEIKINPOIKA HELPPOLAINEN (Heikki).75,76 Juho Heikinpoika syntyi arviolta noin (?) 1718. Juho ja Helena Matintytär Hyytiäinen vihittiin 11.11.1744 Muolaassa.77 Juho Heikinpoika Helppolainen kuoli noin 1751.78

HELENA MATINTYTÄR HYYTIÄINEN.79,80 Helena Matintytär syntyi arviolta noin (?) 1725.
Avoimia kysymyksiä: Vihitty n.1752 Veikkolaan. Onko mainittu 1750-1780/jakso 1750-1764,s.43 (UK784-785 IAa:2, Digiarkisto kuva 47)?.
Juho Heikinpoika Helppolainen ja Helena Matintytär Hyytiäinen, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

4. HEIKKI HEIKINPOIKA HELPPOLAINEN (Heikki).85,86 Heikki Heikinpoika syntyi noin 1720. 87,88 Heikki ja Riitta Lankinen vihittiin noin 1746. 89,90 Heikki ja Kristiina Mikontytär Toiviainen vihittiin 5.11.1766 Valkjärvellä.91 Heikki Heikinpoika Helppolainen kuoli 29.1.1784 pistokseen (stygn) Valkjärven Jutikkalassa.92 Hänet haudattiin 4.2.1784 Valkjärvellä.93

RIITTA LANKINEN.94,95 Riitta syntyi noin 1726. 96,97 Riitta Lankinen kuoli 2.6.1766 Valkjärven Jutikkalassa.98
Heikki Heikinpoika Helppolainen ja Riitta Lankinen, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

KRISTIINA MIKONTYTÄR TOIVIAINEN.120,121 Kristiina Mikontytär syntyi noin 1746. 122,123 Kristiina Mikontytär Toiviainen kuoli 3.12.1784 Valkjärven Jutikkalassa.124 Hänet haudattiin 8.12.1784 Valkjärvellä.125
Heikki Heikinpoika Helppolainen ja Kristiina Mikontytär Toiviainen, joiden tiedossa olevat ja Valkjärven Jutikkalassa syntyneet lapset olivat:

5. MATTI HEIKINPOIKA HELPPOLAINEN (Heikki).134,135 Matti Heikinpoika syntyi arviolta noin (?) 1722. Matti ja Kaarina Vatonen vihittiin noin 1749. 136,137 Matti ja Eeva Sipontytär Kauranen vihittiin 2.4.1788 Valkjärvellä.138 Matti Heikinpoika Helppolainen kuoli noin 1796.139

KAARINA VATONEN.140,141 Kaarina syntyi noin 1727. 142,143 Kaarina Vatonen kuoli 24.11.1787 Valkjärven Jutikkalassa.144
Matti Heikinpoika Helppolainen ja Kaarina Vatonen, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

EEVA SIPONTYTÄR KAURANEN.155 Eeva Sipontytär syntyi arviolta noin (?) 1740. Eeva Sipontytär Kauranen kuoli noin 1804.156
Matti Heikinpoika Helppolainen ja Eeva Sipontytär Kauranen: Ei tiedossa olevia lapsia.

Kolmas sukupolvi


6. AATAMI HEIKINPOIKA HELPPOLAINEN (Heikki Heikinpoika, Heikki).157,158 Aatami Heikinpoika syntyi noin 1751. 159,160 Aatami ja Anna Paavontytär Kyllästinen, jonka vanhemmat ovat Paavo Kyllästinen, vihittiin 4.12.1771 Valkjärvellä.161 Aatami ja Riitta Susi vihittiin 14.3.1792 Muolaassa.162 Aatami Heikinpoika Helppolainen kuoli 25.3.1801 punatautiin (rödsot) Valkjärven Jutikkalassa.163 Hänet haudattiin 31.3.1801 Valkjärvellä.164

ANNA PAAVONTYTÄR KYLLÄSTINEN.165,166 Anna Paavontytär syntyi noin 1753. 167,168 Anna Paavontytär Kyllästinen kuoli 25.4.1789 Valkjärven Jutikkalassa.169
Aatami Heikinpoika Helppolainen ja Anna Paavontytär Kyllästinen, joiden tiedossa olevat ja Valkjärven Jutikkalassa syntyneet lapset olivat:

RIITTA SUSI.189,190 Riitta syntyi arviolta noin (?) 1742.
Aatami Heikinpoika Helppolainen ja Riitta Susi: Ei tiedossa olevia lapsia.

Neljäs sukupolvi


7. HEIKKI AATAMINPOIKA HELPPOLAINEN (Aatami Heikinpoika, Heikki Heikinpoika, Heikki).191,192 Heikki Aataminpoika syntyi 5.5.1773 Valkjärven Jutikkalassa.193 Heikki (27-vuotiaana) ja Varpu Mikontytär Turkkinen, jonka vanhemmat ovat Mikko Turkkinen, vihittiin 9.12.1800 Valkjärvellä.194

VARPU MIKONTYTÄR TURKKINEN.195,196 Varpu Mikontytär syntyi noin 1779.197
Heikki Aataminpoika Helppolainen ja Varpu Mikontytär Turkkinen, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Viides sukupolvi


8. HELENA HEIKINTYTÄR HELPPOLAINEN (Heikki Aataminpoika, Aatami Heikinpoika, Heikki Heikinpoika, Heikki).212,213,214 Helena Heikintytär syntyi 18.1.1809 Valkjärven Jutikkalassa.215 Helena (21-vuotiaana) ja Matti Matinpoika Karhu (26-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Matti Matinpoika Karhu ja Kaarina Juhontytär Pessinen, vihittiin 12.9.1830 Valkjärvellä.216

MATTI MATINPOIKA KARHU.217,218,219 Matti Matinpoika syntyi 23.8.1804 Valkjärven Jutikkalassa.220
Helena Heikintytär Helppolainen ja Matti Matinpoika Karhu, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Kuudes sukupolvi



Karhu Saara
Saara Uosukainen o.s. Karhu

9. SAARA MATINTYTÄR KARHU (Helena Heikintytär Helppolainen, Heikki Aataminpoika, Aatami Heikinpoika, Heikki Heikinpoika, Heikki).247,248,249,250
Lainaus kirjasta; Mikko Uosukainen "100 Vuotta kauppatoimintaa"

Uosukaisen kauppaliikkeen alku

Karjalassa on aikoinaan toiminut moniakin huomattavia kauppiassukuja, joissa perinteet siirtyivät isältä pojalle liiketoiminnan laajentuessa vuosikymmenien varrella. Monet näistä kauppiaissuvuista ovat viimeksikäytyjen sotien jälkeen siirtyneet jatkamaan toimintaansa muualle Suomeen ja tutut karjalaiset liikenimet tulevat aina sillion tällöin eri yhteyksissä esille ja palauttavat mieleen sen vilkkaan kauppa- ja liiketoiminnan mikä Karjalassa niin monimuotoisena aikoinaan kukoisti.
Uosukaisen suvunkin toiminta liikealalla käsittää yli sadan vuoden ajanjakson ja sen aloitti isäni Yrjö Uosukainen, joka nuorena miehenä Pietarissa asuessaan harjoitti kalakauppaa.Suomalaisena miehenä
paloi hänen mielensä kuitenkin aina kotipuoleen päin ja ajan oloon hänelle tarjoituikin tilaisuus palata kotipitäjäänsä Valkjärvelle.

Pietarissa ollessaan isäni kuuli, että Venäjän valtion haltuun oli joutunut Valkjärvellä sijaitseva lahjoitusmaatila, joka aikoinaan oli luovutettu eräälle, nähtävästi Ruotsin armeijaan kuuluneelle Trudenhjelm-nimiselle upseerille ja hänen suvulleen. Sotilassukuun kuuluvina olivat Trudenhjjelmit kuittenkin tottumattomia maatilan hoitoon eivätkä pystyneet pitämään sitä hallussaan. Saamansa kehoituksen mukaisesti isäni hankki maatilan hallintaansa maksamalla rästiin jääneet maksut. Vuosittain oli tilasta maksettava vain mitättömän pieni kuoletusmaksu siihen saakka, kunnes lahjoitusmaat vihdoin luovutettiin kokonaan talonpoikien omistukseen. Näin tuli isästäni suurenpuoleisen maatilan omistaja. Juhlavana on minunkin mieleeni painunut se hetki, jolloin tilojen perintökirjat ojennettiin niin isäni kuin muidenkin Valkjärven talonpoikien käsiin.Tämä on suurimerkityksellinen ja iloinen tapahtuma ei vain meille henkilökohtaisesti, vaan koko Valkjärven pitäjälle.

Saatuaan tilan hallintaansa ja muutettuaan Valkjärvelle isäni, joka ennestäänkin oli perehtynyt liiketoimintaan, perusti sinne kauppaliikkeen, sillä pitäjässä ei eentuudestaan ollutkaan suomalaista kauppaa. Kaupan perustamiseen tarvittiin kauppalupa, minkä isäni venäjänkielen taitoisena helposti saikin hankituksi. Näin alkanut liiketoiminta jatkuikin sitten 40-50 vuoden ajan.

Kauppapuotia pidettiiin aluksi korkeakynnyksisessä aittarakennuksessa ja odotusten mukaisesti sujui kaupanteko hyvin. Alkuaikoina pidettiin liikkeessä kaupan pääasiallisesti sellaisia elintarpeita, joita ei paikkakunnalla omasta takaa ollut riittävästi saatavilla.Tavarat käytiin hankkimassa pääasiallisesti Pietarista, mistä ne tuotiin hevospelillä Valkjärvelle kotiin.

Isäni saavuttaman menestyksen innoittamana perusti myös eräs venäläinen mies pitäjäämme kilpailevan liikkeen, mutta hänen yrityksensä ei alunperin, kuten ei myöhemminkään, saavuttanut pitäjäläisten keskuudessa samanlista suosiota kuin isäni liike.

Näihin aikoihin ryhtyi Venäjän valtio laajoihin rakennustöihin pitäjässä sijaitsevien Veikkolan, Pähkinämäen ja Valkeamatkan hovien maille. Niille rakennettiin päärakennusten lisäksi työläisten asuntoja, noin 500 lehmää varten suunniteltuja navettoja, talleja kymmenille hevosille, myllyjä ja muita rakennuksia oikein kymmenittäin aitoon venäläiseen tyyliin. Työmaille otettiin suomalaista työvoimaa ja sitä tuli aina Pohjanmaalta saakka. Miesten tuli olla hyviä, ammattitaitoisia rakennusmiehiä- huonoja ei kelpuutettu lainkaan- ja palkat olivat sen mukaisesti silloisiin olosuhteisiin nähden varsin korkeat. Rakennusmiehillä tuntui silloin olevan monasti "rahaa kuin roskaa" taskuissaan.

Miehiä oli työmailla yhteensä yli 300 ja nämä tarvitsivat luonnollisesti runsaat määrät elintarpeita ja myöskin -aito venäläiseen tapaan- paljon viinaa, jotta viihtyisivät työmaillaan. Varmistaakseen viinansaannin miehet pitivät kokouksen ja päättivät tehdä asianomaiseen virastoon anomuksen viinanmyynnin järjestämiseksi paikkakunnalle. Miesten toivomusten mukaisesti isäni anoi väkijuomien myyntioikeutta, ja kun viranomaiset pitivät anomusta perusteltuna, myyntioikeus myönnettiinkin hänelle. Tarpeelliset paperit olivatkin pian valmiina ja niiden saavuttua aloitettiin väkijuomien myynti ja sekä oluen että viinan kysyntä oli alusta alkaen suuri. Määrättyjä ylimpiä hintoja ei siihen aikaan ollut ja ainoa rajoitus oli, ettei viinaa saadut myydä pienemmissä erissä kuin silloisessa kannun mitassa. Ylärajaa ei myöskään ollut, vaan jokainen sai ostaa mielensä ja varojensa mukaan eikä velaksimyyntikään ollut kiellettyä. Kun työläiset saivat tilinsä aina noin kahden viikon väliajoin, olivat rahat usein tilinvälin loppupäivinä vähissä, mutta viinaa piti kuitenkin saada. Tämän vuoksi alkoholia myytiin paljonkin luotolla ja useiden työnjohtajien kanssa sovittiinsiitä, että he suoraan miesten tileistä vähensivät näiden ruoka-, juoma- ym. velat. Miehet olivat luonnollisesti tähän järjestykseen suostuneet, olivatpa ehkä tyytyväisiäkin. Kun miehet olivat työssä myös melko pitkäaikaisilla sopimuksilla, saattoi kauppias myöntää heille luottoa omala riskilläänkin.

Oluen ja viinan menekki olikin näinä vuosina erittäin suuri. Viinaa tuotettiin meille 15 kilometrin päässä olevasta Kyyrölän kylästä, jossa Galkin-nimisellä venäläisellä kauppiaalla oli viinanpolttimo. Täältä juomaa vedätettiin hevospelillä jatkuvasti. Toista väkijuomien myyntilupaa ei Valkjärven pitäjään myönnetty, koska vakiintuneen käytännön mukaisesti tällaisia lupia annettiin ainoastaan yksi kuhunkin pitäjään.

Viina saatiin siten Suomesta, mutta olut sensijaan noudettiin Pietarista. Mahtoiko tämä johtua hinnan halvemmuudesta tai jostain muusta seikasta, se ei ole tiedeossani. Olut kuljetettiin liikkeeseemme tynnyreissä ja sen menekki oli niin suuri, että tavallisesti tuli päivittäin yksi 200 markkaa maksava kuorma pihaan. Juhlien aattoina ja muina erikoisina päivinä sensijaan oli olutta tuotava useampikin kuorma. Kun menekki oli näin valtava, aiheutti se kauppiaalle ja hänen väelleen kovaa kiirettä ja huisketta. Juomien hinnat eivät myöskään olleet määrätyt, vaan jokainen sai periä sen maksun, mitä piti asiallisena kunhan hinta vain pysytteli sellaisissa rajoissa, etteivät ostajat nousseet kapinaan. Muistiini ei ole jäänyt, minkälaista hintaa viinasta perittiin, mutta sen muistan, että 200 markan olutkuormasta saatiin saman verran voittoa. Tämä sadan prosentin voitto tuntuu nyt sangen kohtuulliselta, kun sitä vertaa nykyisiin Alkon hintoihin, jotka useissa tapauksissa ovat voittoatuottavia tuhansiakin prosentteja hankintahinnasta. Ja erikoiselta nykyajan oloissa tuntuu sekin, että viinan hinta oli myyjän vapaasti määrättävissä!.

251 Saara Matintytär syntyi 14.9.1845 Jutikkala 6'ssa, Valkjärven Jutikkalassa.252,253 Saara (18-vuotiaana) ja Yrjö Juhonpoika Uosukainen (28-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Juho Yrjönpoika Uosukainen ja Varpu Simontytär Juvonen, vihittiin 10.7.1864 Valkjärvellä.254


Uosukainen Yrjö
Yrjö Uosukainen

YRJÖ JUHONPOIKA UOSUKAINEN.255,256,257 Yrjö Juhonpoika syntyi 20.11.1835 Valkjärven Puikkolassa.258 Yrjö oli lampuoti Valkjärvellä. Yrjö Juhonpoika Uosukainen kuoli 1.4.1915 Puikkola 2'ssa, Valkjärven Puikkolassa, 79-vuotiaana.259 Hänet haudattiin Valkjärvellä.260
Saara Matintytär Karhu ja Yrjö Juhonpoika Uosukainen, joiden tiedossa olevat ja Valkjärven Puikkolassa syntyneet lapset olivat:


Paluu Sisällysluetteloon

Sähköposti: petteri@tarkkonen.com
Toteutettu: The Master Genealogist for Windows 14.8.2011.